The Cock

Ruokamaanantait alkaa taas ja aloitetaan vaikka ravintola suosituksella :) The Cock sijaitsee ihan keskustassa ja siellä on käyty työpaikan pikkujouluissa, pienellä kaveriporukalla ja nyt Sampan kanssa treffeillä. Paikkana tunnelma on hieman erilainen, aavistuksen ahdasta, hieman meluista ja paljon tunnelmaa, siksi välillä tykkään siellä käydä. Tämä oli Sampan eka kerta ja heti istuttua hieman juuri ihmetteli lähekkäin olevia pöytiä ja ihmisten määrää ja hälinää. Siihen tottuu nopeasti ja mulla tulee aina fiilis kun olisi ulkomailla syömässä.

Tiedättekö mitä tarkoitan, ravintola tupaten täynnä, eri kulttuureja, naurua ja hyvää ruokaa. Jotkut tykkää jotkut ei, pian tuo mieskin ymmärsi mitä tarkoitan, miksi paikasta tykkäsin. Fiilis on sen verran rento että paikalle voi mennä ihan kunnon treffeille, tai mennä rennoissa vaatteissa jälkkärille.

Istuttiin ensin viereisen ravintolan eteen limuille, odotellen meidän pöytävarausta. Vaikka ravintola on tuossa jo hetken ollut, ei sinne kyllä ikinä ole kannattanut mennä ilman varausta, ainakaan mulla ei ole ikinä onnistanut ;D Varsinkaan kun yleensä juuri perjantaina tai lauantaina päättää kokeilla onneaan. 

Menu, söpö, yksinkertainen ja tarpeeksi monipuolinen. Joka kerta kyllä pistää nuo räikeän pinkit reunukset Ö__ö Alakertaan mennään kierreportaista, joka on mun suosikkikohta :D Tai portaiden ympäri menevä seinä.. alhaalla on vessat, mutta myös isommat tilat jossa meidän pikkujoulut oli pari/kolme vuotta sitten.

Samppa otti "alkupalaksi" siipiä.. no niitähän tuli oiva lautasellinen :D Tämä maksoi 16e, joten ajateltiinkin ettei varmaan mikään pieni lautasellinen voi olla. Sanoisin että hyvä jakaa kahdelle tai ottaa jopa pääruuaksi (tietenkin tuolle miehelle, oli juuri sopivan kokoinen alkupala). Mä rakastan wingsejä mutta oon niiden suhteen todella valikoiva ja voin sanoa että nää on mun makuun parhaimpia mitä ravintoloissa kuin ravintoloissa olen maistanut. Mä tykkään rapeudesta, mehukkuudesta ja aavistuksen Aasialaisista mausteita, vihaan sellaisia jotka uitetaan kastikkeissa ja muissa mömmöissä. Tässäkin oli pohjalla hieman kastiketta, mutta ihan erilaista kuin muualla ja vain aavistuksen verran.

Mä otin talon ranskikset, jotka oli myös isot ja kiva lisäys yhteiseksi vaikka pääruokien viereen. Niiden kanssa tulee niin rasvaisen hyvä kastike, jota tuli sen verran paljon että Samppa käytti välillä sitä siipien dippinä.

Pääruuaksi Steak Frites, jonka vierellä oli samoja ranskiksia ja kastiketta, mitä mulla oli alkupalana. Kuulemma kelpasi todella loistavasti!

Mä meinasin tilata taas kalaa, kuten yleensä kaikkialla... mutta kokeilin jännältä kuulostavan Cock Bowl, noh jossa oli kyllä myös kalaa. Lohen kanssa oli paljon eri makuja ja raaka-aineita, pohjalla sushi riisiä. Tämä oli todella kaunis ja ideana kiva annos, mutta maku ei niinkään. Olin hieman pettynyt, ei ollut pahaa, mutta hieman "blaah". Vaikka makuja tuntui olevan paljon, en tiedä miksi tuntui ettei maustetta ollut melkein ollenkaa, kokonaisuudessa hieman tylsä ja sushiriisiä oli todella paljon. Kun olin syönyt kaikki päällä olevat kasvikset ja kalat, riisistä oli menyt ehkä juuri ja juuri 1/4.

Jälkkäriksi tietenkin hieman jotain suklaista, kuumaa suklaata jäätelön kera, mikään ei vaan voita tätä. Tästä taas nousuun, eikä harmittanut yhtään että pääruuan jälkeen jäi tilaa vielä jälkkärille :P Tunnelma, seura ja ruoka oli muuten niin hyvää, että vaikka oma pääruoka oli pieni pettymys, oli tuo koko ilta 4/5.



Lapset linnanmäellä

Kaikki alkoi siitä kun Samppa lupasi viedä mut lintsille, jos pysyn mun ruokavaliossa kaksi viikkoa (kiitos vaan muru että uskoit muhun :DD ). No tämähän oli helppo juttu ja kuukausi siitä kun lyötiin vetoa, oltiin pian huvittelemassa kolmas pyörä mukana. Hui että nuo rannekkeet on nykyään kalliita, muistan kun ne oli joskus aikuisillekkin reilu parikymppiä ja nyt hipoo hinta jo 40euroa.

Sää suosi meitä, ainakin hieman. Välillä satoi, välillä aurinko porotti. Mutta pienten sateiden takia jonot eivät olleet ihan kauhean pitkiä, vaikka parissa suositummassa laitteessa pojat taisi olla jonossa jopa parikymmentä minuuttia.

Oon aina lintsillä kuin pikkulapsi ja mulle tulee aina kaikki parhaimmat muistot mieleen perheen kanssa. Mun eka muistoni on jopa siellä kun oli vielä välillä rattaissa, kun äiti yritti tarjota mulle hattaraa. Hypin edellä, raahasin poikia laitteisiin ja yksi pehmolelu on pakko aina voitettava! Onneksi tällä kertaa se oli helppo tehtävä kahden miehen kanssa ;D Eka voittivat kolme pientä pehmolelua, jota muutin isommaksi leluksi. Nyt kotona koirien leikkikaverina on sininen lohikäärme.

Joonas menis pussauskoppiin yksin.

Siinä meidän lohikäärme onkin :D Haluttiin myös kuvaan hattara, mutta kun jätkät oli siitä pari haukkaisua ottanut, päätyi se roskiin. Joskus hattara oli se juttu, nyt kyllä parhautta on nakit&ranet sekä metrilakut!

Vaikka ranneke on aika kallis, jonot on joskus sietämättömiä ja joissakin laitteissa rukoilee ettei kuolisi. Onhan tuo vaan ihana paikka, muistoja, värejä, iloisia ihmisiä, vauhtia ja naurua.