Jep, ei sekavempaa videota voisi olla ja ei me IHAN AINA olla näin sekavia ja kikattelevia.. mutta tässä nyt olisi uutta videota missä Sinikin on taas mukana. Ehkä me ei enää ikinä tehdä näitä ;,,D Olkaapa hyvät ja anteeksi.
Tanssiaisten asu ja inttileskeys
Nyt olisi vihdoin asun aika, joka mulla oli pari viikkoa päällä siten RUK:in tanssiaisissa Haminassa. Nämä kuvat on otettu kylläkin muutama päivä sen jälkeen vain tätä postausta varten, sillä mulla ei ollut kameraa mukana Haminassa ja sääkin oli siellä niin hyytävä, ettei kuvaamisesta olisi tullut yhtikäs mitään. Myöskään sisällä ei olisi ollut tarpeeksi hyviä valoja, joten loppujen lopuksi kameran unohtuminen ei haitannut yhtään. Eli kuvassa ei ole ihan täysin sama kampaus tai meikki kuin juhlissa.
Koska myös tästä "inttileksydestä" (vihaan tuota sanaa ;,D) on pyydetty paljon ajatuksia ja postausta, niin ajattelin siitäkin kertoa hieman tämän postauksen lopussa.
Asukriisejä aina tulee ja menee, mutta tämän kanssa meinasi pari kertaa suoni poksahtaa mun otsassa. En ole oikeasti koko elämäni aikana stressannut näin paljon pelkän asun takia, ihan sen takia koska mun mielestä sellainen stressaus on ihan turhaa ja siksi yritin olla ajoissa liikkeellä mekon hankkimisen kanssa jne.
Metsästin ja mietin mekkoa pitkään, sillä halusin sen olevan yksinkertainen ja sellainen, jonka voin helposti yhdistää johonkin toiseen juhlaan. Etsintä alkoi jo hiljalleen marraskuun alussa, sillä halusin tilata mekon ajoissa... vaikka toisin kävi :D. Mekko kyllä löytyi, mutta punaisena juuri minun kokoni oli päässyt loppumaan ja odottelin pari viikkoa jos sitä olisi sattunut tulemaan lisää tai joku olisi palauttanut. Tässä vaiheessa aikaa ei ollut enää kauan vaan joku mekko piti tilata heti, joten päätin valita Zalandolta sitten saman mekon laventelinsinisenä. Valinta oli loppujen lopuksi täys kymppi, sillä tykkäsin tästä väristä paljon enemmän livenä ja tätä väriä voin helposti pitää ympärivuoden, kun punaista en ehkä osaisi laittaa päälleni kesällä. Materiaali on todella joustavaa, ei rypisty ja tuntui kun päällä ei olisi ollut mekkoa ollenkaan. Rakastuin tähän täysin ja se oli kaikkea mitä halusin. Pituus oli korkojen kanssa juuri täydellinen, senttikin liikaa olisi mennut kengän alle... olisin halunnut nähdä itseni edellisenä iltana paniikissa omepelukoneen ääressä, kun koitan sitä jotenkin nätisti lyhentää ;,D Ei kiitos.
Voisin helposti laittaa tämän esimerkiksi kesällä johonkin hienompiin julhiin, lettikampauksen ja yksinkertaisempien korujen kanssa :)
Mulla ei ole kauhean juhlavia tai säihkyviä koruja, enimmäkseen niittejä ja ketjuja... ja kaikkea sinnepäin. Dyrberg/Kern pelasti mut täysin korujen kanssa ja jotenkin ne oli pisteenä i:n päälle! Ilman niitä asu oli aivan eri näköinen ja oli kyllä kiva saada hieman säihkyviä koruja vaihteeksi päälle.
Kun mietin tätä mekkoa ja Marraskuussa, tiesin jo millaiset asusteet sen kanssa haluaisin. Kultaiset korkokengät ja kultainen pikkulaukku tuon värikkään mekon kanssa, ei ripaustakaan mustaa. Sitä mulla on päällä aina, joten olis kiva saada jotain vaihtelua. Tämä asu pinttyi mieleeni ja voitte vaan kuvitella että oliko kauhean helppoa löytää noita kultaisia kenkiä tai laukkua... Netistä löytyy onneksi helposti vaikka mitä, mutta mulle on tärkeää että kengät on nahkaa, muuten en yleensä pysty pitämään niitä tuntia kauempaa jalassa. Koron piti olla max.10cm jotta jaksaisin niillä tanssia ja kävellä tunteja. Ainoat jotka löysin, ovat muuten täydelliset, mutta ne eivät olleet avokkaat, vaan sandaletit. Ongelma oli siinä, etteivät ne kuulu etikettiin, mutta aika alkoi olla todella vähissä enkä löytänyt mistään kultaisia avokkaita. Teidän kanssa tätä mietinkin pitkään periscopessa ja myös teidän ansiostaa uskalsin nämä tilata, mulla oli niin pitkä mekko, ettei oikeastaan kengät edes näkyneet missään vaiheessa iltaa. Olitte myös oikeassa että todella monella myös oli sandaletit päällä, niitä tuntui näkyvän enemmän jopa kun avokkaita juhlissa.
Odotan kovasti että voin laittaa nämä boyfriend farkkujen kanssa sitten kesällä :) Helppo yhdistää juhliin, mutta myös arkeen.
Viimeisenä laukku.. etsin sitä vielä siis 2pv ennen juhlia ja kyllä, päällä oli pienoinen paniikki. Laukunkin kanssa oli tärkeää, että voisin sitä pitää myös arkikäytössä, eikä jäisi kaapin perälle. Olin muutenkin katsonut kultaisia laukkuja netistä, mutta jotenkin hienoja sellaisia löytyi vain sellaisilta merkeiltä, että hinnat lähti tonnista yläspäin. Ei. Mangosta löytyi aika kiva kultainen laukku, mutta se oli saman mallinen kuin muutkin, todella juhlallinen, glitteriä, eikä sisälle mahdu juuri mitään. Luovutin ja menin Furlaan, tiesin että siellä olisi Metropolis laukku kultaisena, en ollut uskaltanut mennä edes katsomaan sitä, sillä tiesin ostavani sen. Noh, laukun kanssa lähdin liikkeestä ja olen kyllä tuohon todella onnellinen! Pieni, tilavat, juhlaa varten ketjun sai laukun sisään ja kaunis.
Mitäs te oikein tykkäsitte valinnoistani tai koko asusta? :)
Mä oli siihen todella tyytyväinen, nytten taas kun katsoin sitä myöhemmin, en olisi muuttanut yhtikäs mitään. Juhlissa oli todella mahtavaa, vaikka jotkut jutut ehkä oli pieniä pettymyksiä (kuten että tanssia oli todella vähän) mutta myös upeita yllätyksiä. Tuo kannatti kyllä kokea, sai olla illan prinsessana oman miehensä kanssa. <3
DRESS - COUTUREONE
(From Zalando*)
SHOES - KENNETH COLE (From Zalando*)
JEWELRIES - DYRBERG/KERN*
BAG - FURLA
*saatu
Puolet on ajasta mennyt ja 6kk päästä Sampan intti loppuu. Ihanaa että ollaan jo puolivälissä ja saan jatkuvasti kysymyksiä miten menee, onko jatkuva ikävä, vinkkejä jne.?
Aluksi voin sanoa sen mitä suurinosa varmasti sanovat, mutta helpompaa on ollut kuin osasin odottaa. Viikot menee todella nopeasti ja koska mulla ei ole kauheasti luppoaikaa, niin on koko ajan tekemistä ja huomaa että kohta onkin jo viikonloppu ja mies tulee kotiin! Kun samppa lähti intiin, muistan kun pakattiin hänen tavaroitaan ja kaikki tuntui hyvältä, tähän oltiin valmistauduttu eikä muakaan surettanut tai jännittänyt tuleva, tiesin että kaikki kyllä järjestyy. Kun Samppa oikeasti lähti ja laittoi oven kiinni, murruin täysin. En tiedä mistä tuo johtui, mutta muistan vain että kaaduin heti sohvalle ja itkin tunnin. Mua ehkä pelotti enemmänkin se että tulen asumaan ekaa kertaa oikeastaan yksi, olemaan vastuussa koirasta ja tulen elämään vuoden enimmäkseen ilman häntä.
Tottakai välillä tulee ihan super ikävä ja eniten ehkä kaipaan sitä ihan normaalia arkea. Odotat että mies tulee kotiin, syödään kahdestaan ja niitä ihan arkisia asoita yhdessä. Tämä ei olisi ollut todellakaan näin helppoa ilman Sanchoa. Hän on koko ajan vierellä, pitää seuraa, rakastaa ehdoitta, "pakottaa" mut kolmesti päivässä lenkille ja saa mut jatkuvasti hymyilemään. Myös kaverit ovat olleet tärkeä osa kaikkea tätä. Pelkäsin ehkä eniten sitä että erakoidun enkä edes jaksa nähdä kavereita, tai sitten heillä olisi liian kiire.. vielä kun Emmakin muutti samaan aikaa Hollantiin kun Samppa lähti palvelukseen.
Onneksi Sini on ollut paljon meillä, on jatkuvasti yötä koiriensa kanssa ja Valtsu sekä Jannekin muutti juuri samaan taloyhtiöön. Eli rakkaudesta ei ole pulaa<3
Ollaan kuitenkin pian seurusteltu Sampan kanssa 7-vuotta ja jo suhteen alussa hän lähti Lohjalle opiskelemaan kolmeksi vuodeksi. Kaikki nämä vaikuttaa todella paljon siihen miten molemmat tähän suhtaudutaan ja ollaan totuttu jo olemaan viikon jos toisenkin erosta toisistamme. Ero yleensä vain vahvistaa suhdetta ja sitä se on tehnyt nytkin :) Se on kiva välillä huomata, miten paljon oikeasti rakastaa toista ja minkälaista elämä olisi ehkä ilman häntä. Sitä alkaa arvostamaan viikonloppuja ja jokaista minuuttia.
Odotan todella paljon että mies pääsee juuri ennen Juhannusta taas kotiin ja elämä hieman normalisoituu, mutta samalla olen nauttinut tästä ajasta. Olen ekaa kertaa asunut yksi, itsenäistynyt lisää, keskittynyt itseeni, treenamiseen jne. Tykkään myös kuunnella Sampan juttuja intistä, sillä mun mielestä ne on vaan super mielenkiinttoisia :D On kiva tietää mitä toinen oikeasti kokee siellä, vaikka ei sitä tule koskaan tajuamaan. Nyt Samppa ei onneksi enää ole Haminassa vaan taas ihan lähellä meidän kotia, Santahaminassa <3 Tästä olen ihan super iloinen, sillä hän oli nyt ollut 3vk kiinni (joka tuntii lähemmäs 2kk) ja nyt olen saanut mieheni taas hetkeksi kotiin.