Tarvitsin nollausta, en enää jaksanut jatkuvasti olla koneen äärellä, samalla kännyä räpläten. Olen jo pitkään tehnyt sitä että koiran kanssa ulos mennessä, jopa jätän kännykän pois. Otan sen vain harvoin mukaan, jotta keskityn olennaiseen ja katson koiraa, enkä näyttöä.
`Reilu viikko sitten kun ostin JHT kirjan, päätin että nyt otan pienen "aivot narikkaan" viikonlopun, enkä ollut koneella melkein yhtään, katsoin vain harvojen snäppejä. Luin kirjan reilussa parissa päivässä ja sitä juuri tarvitsin. Sain uppoutua toisen ihmisen maailmaan, jätin hetkeksi omat huolet pois.
Hyllyllä odottaa toinenkin kirja lukemista, Neljä. Se kertoo Outolintu triologian toisesn päähenkilön elämästä ennen kaikkea sitä, mitä kolmessa muussa kirjassa kerrottiin. Se on kyllä onneksi sen verran ohut kirja, että veikkaan lukevani sen päivässä :) Mä luen harvoin, mutta kun luen, en voi millään jättää kirjaa kesken. Tuntuu hieman samalta kun katsoisi hyvää leffaa, laittaisi koko ajan pauselle ja "jatkan sitten huomenna". Ei. Haluan katsoa elokuvan kokonaan, pysyä juonessa ja fiiliksessä koko ajan mukana.

Responses to Nollaamista