Viimein sain aikaiseksi tehdä tätä Sampalle, oonhan varmaan vuoden puhunut että pitäisi kokeilla joskus nopeeta ja helppoa pasta carbonaraa myös kotona, kun siitä se tykkää :) Jotenkin tämä unohtuu joka kerta kun ollaan kaupassa tai sitten jotain on jäänyt ostamatta... Nyt selailin netistä muutamia ohjeita ja tällaiseen päädyin kun aineksia heittelin sekaan pannulle:

PASTA CARBONARA (2-3hlö)

RAAKA-AINEET

250g täysjyvä spagettia

170g pekonia

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 pun.chili

(voi halutessaan jättää pois)

2dl kuohukermaa 

2 kananmunaa

n.150 g parmesaania 

0,5tl suolaa ja pippuria

*

VALMISTUS

1. Laita spagetit valmistumaan kiehuvaan veteen ja valmista paketin ohjeiden mukaan. Samalla laita pannu lämpenemään pekonia varten.

2. Pilko valmiiksi pekoni, sipuli ja chili. 

3. Paista pekoni kuutioita hetken aikaan ja lisää sekaan sipuli, chili ja purista vielä valkosipulinkynnet joukkoon. Älä paista liian lämpimällä, jotta pekoni ja sipuli eivät pala vaan pysyvät mehevinä.

4. Sekoita erillisessä kulhossa kananmunat, kouhukerma, parmesaani ja mausteet. Joko käsin tai esim. hetken tehosekoittimessa.

5. Madalla pannun lämpötilaa, lisää joukkon valmis pasta ja kuohukermaseos. Sekoita, annan hetken paistua ja siirrä pannu pois levyltä. 

6. Tarjoile heti, koristele pippurilla ja parmesaanilastuilla.

Sampalle kyllä kelpasi ja tästä tuli miehelle kaksi reilun kokoista annosta. Vaikka oli hänen mieleen, niin uskokaa pois, tämä on mun kauhuateria Ö_ö Pastasta tykkään kyllä, mutta pekoni, kerma ja juusto.. varsinkin kaikkien näiden yhdistelmä...Hieman hävettää jopa myöntää että lopussa kun kaadoin kermajuustoseoksen joukkoon, jouduin hengittämään vain suun kautta. Enimmääkseen siis tuon parmesaanin takia, sillä vaikka en tykkää juustoista, niin tuo parmesaani haju on ainoa jonka tuoksu saa mulle aikaan oksennusrefleksin jopa. Että jep, piti oikein tähän perään laitta tällainen tarina teille.

Mutta elossa ollaan, mitä ei nyt miehensä vuoksi tekisi? Kokkaisi keittiössä pitäen nenästä kiinni ;)

Miten elämä voi tuntuakkaan taas niin normaalilta, ihanalta, helpolta ja omalta. Tiesin mitä puuttui, mutta en vain jotenkin ymmärtänyt että se vaikuttaisi muhun näin paljon.

Samppa oli pari viikkoa kiinni ja onhan hän ollut intissä joskus kolmekin viikkoa kiinni tai saman verran, mutta nyt joku tuntui erilaiselta. Kun hän lähti, itkin ekaa kertaa kunnolla asiaa. En halunnut päästää irti. Hän lähti bussilla kotimme edestä, menin koiran kanssa lenkille ja itkemistä jatkui kaksi tuntia. Ikävöinyt olen ennenkin häntä ja joka kerta kun lähtee, mutta en ikinä noin voimakkaasti. Onneksi elämä on blogini ansiosta aika hektistä, niin en ehdi pitkäksi aikaa pysähtyä ja aika kuluu myös paljon kavereiden kanssa tai salilla.

En vain ehdi ikävöidä niin paljon, mutta nämä kaksi viikkoa tuntui erilaisilta. Jokainen pikkuinen asia muistutti häntä, ajatukset ei aina kulkeneet ja veikkaan että se on heijastunut tännekkin :D

Voi sitä tunnetta kun Samppa tuli kotiin ja sain vielä kuulla että hän ei lähde sunnuntai iltana kuin yleensä, vaan vasta tiistaina. Eli elämä on tuntunut harvinaisen tavalliselta ja ihanalta. Näin me yleensä vietetään sunnuntait, oikeasti todella rennosti kotona :) Aamulla syötiin aamupalaa sohvalla ja makoiltiin siinä parikin tuntia, mies meni koiran kanssa ulos ja mä luin uutisia kännykästä. Jossain vaiheessa Samppa yksii pleikan eteen pelaamaan, jonka tiedän viihdyttävän häntä jopa muutaman tunnin, niin itse livahdan blogi juttuja tekemään.

Äsken tajusin siivotessani kuinka normaalilta elämä taas tuntuu, olo on taas jotenkin turvallinen ja levollinen.  <3

Siivosin tunnin vaatehuonetta, sillä 20.12 ollaan menossa Sinin kanssa Helsingin Jäähallin kirppikselle myymään paaaljon juttuja (pöytä 80)... nyt oli pakko käydä tarkkaan läpi myös asusteet ja korut :) Tätä kuitenkin kysellään, niin Sinillä vaatteet koosta XS-L

(enimmäkseen kuitenkin pieniä kokoja, kengät 36)

ja mulla samoja kokoja, enimmäkseen varmaan S/M ja kengät 37-38. Myös paljon asusteita, meikkejä ja muuta kivaa. Kirppis on auki 9-13.30, me myyjät päästään jo sinne aikaisemmin niin kaikki on kivasti esillä. Eli toivottavasti tuolloin eksytte paikalle :)

 

Omat korut on taas kuosissa ja kauniisti esillä :) Olen yrittänyt todella paljon karsia juttuja ja säilytin vain ne mitä oikeasti käytän, joten voitte vain arvata minkälainen kasa koruja on tulossa myyntiin... Voisin tehdä vielä ennen kirppis päivää jonkun pienen postauksen missä ehkä näette myytäviä juttuja ja tarkat ohjeet paikan päälle yms. kirppis vinkkejä. Mitäs ootte mieltä tästä?